Mitä on parafraasi? Merkitys, esimerkit ja ero sitaattiin

Parafraasi on toisen kirjoittajan ajatuksen esittämistä omin sanoin ja omalla lauserakenteella niin, että merkitys säilyy. Se eroaa sitaatista, joka toistaa tekstin sanasta sanaan lainausmerkeissä, ja referaatista, joka selostaa koko lähteen sisällön. Parafraasikin tarvitsee lähdemerkinnän, koska ajatus on edelleen lähteen. Oppaassa on esimerkit, vertailutaulukko ja tarkistuslista.

Lyhyt vastaus: mitä parafraasi tarkoittaa?

Parafraasi tarkoittaa tekstin tai ajatuksen ilmaisemista toisin sanoin niin, että sisältö pysyy samana. Oppilaitoksissa sanalla viitataan yleensä siihen, että opiskelija kertoo lähteen sanoman omin sanoin ja omalla lauserakenteellaan. Verbi on parafrasoida, ja arkisemmin asia sanotaan omin sanoin ilmaiseminen tai uudelleenmuotoilu.

Kaksi asiaa kannattaa muistaa heti:

• Parafraasissa merkitys säilyy, mutta sanat ja rakenne ovat sinun.
• Parafraasi tarvitsee lähdemerkinnän. Se, että sanat ovat omiasi, ei tee ajatuksesta omaasi.

Parafraasi, sitaatti, tiivistelmä ja referaatti

Neljä käsitettä kohtaa jatkuvasti opinnoissa. Taulukko näyttää, mitä kukin tekee lähteelle.

Parafraasi on yleensä suunnilleen yhtä pitkä kuin alkuperäinen kohta, kun taas tiivistelmä on selvästi lyhyempi. Tiivistämisen vaiheet käy läpi opas Tiivistelmän kirjoittaminen.

Esimerkki: sitaatti ja parafraasi vierekkäin

Seuraava lähdelause on keksitty esimerkki, jotta kukaan todellinen tutkija ei joudu esimerkin kirjoittajaksi.

Lähde (keksitty): "Opiskelijat, jotka lukevat tenttiin säännöllisesti pienissä erissä, muistavat sisällön paremmin kuin ne, jotka lukevat kaiken viimeisenä iltana." (Virtanen 2024, 31.)

Sitaatti: Virtasen (2024, 31) mukaan "opiskelijat, jotka lukevat tenttiin säännöllisesti pienissä erissä, muistavat sisällön paremmin kuin ne, jotka lukevat kaiken viimeisenä iltana".

Huono parafraasi (synonyymit vaihdettu, rakenne sama): Opiskelijat, jotka opiskelevat kokeeseen tasaisesti pieninä osina, muistavat asiasisällön paremmin kuin ne, jotka opiskelevat kaiken viimeisenä iltana.

Tässä sanat on vaihdettu, mutta virke etenee täsmälleen kuten alkuperäinen. Se näyttää kopiolta, ja lähdemerkintäkin puuttuu.

Hyvä parafraasi: Tentin lukeminen useassa lyhyessä jaksossa tuottaa Virtasen (2024, 31) mukaan paremman muistin kuin lukeminen vasta tenttiä edeltävänä iltana.

Hyvässä versiossa lauseen aihe on vaihtunut (lukeminen, ei opiskelijat), sivulauseet ovat kadonneet ja merkitys on sama. Lähde on mainittu. Huomaa, että merkintä (Virtanen 2024, 31) viittaa lähteen kohtaan, ei vain kirjaan kokonaisuudessaan.

Miksi parafraasikin tarvitsee lähdemerkinnän?

Lähdemerkintä kertoo, kenen ajatus asia on. Plagioinnissa ei ole kyse vain sanojen kopioimisesta, vaan toisen esittämän ajatuksen esittämisestä omana. Siksi tekstiä, jonka sanat ovat omiasi mutta jonka idea tulee toisaalta, pitää merkitä lähteeksi.

Poikkeus on yleistieto, jonka tuntevat kaikki ja jonka voi löytää monesta lähteestä, esimerkiksi että Suomen pääkaupunki on Helsinki. Raja ei kuitenkaan aina ole selvä. Jos epäröit, merkitse lähde; liika viite on pienempi virhe kuin puuttuva. Plagioinnin rajasta ja tunnistamisesta kerrotaan oppaassa Mitä on plagiointi ja miten se tunnistetaan.

Suomalaisissa oppilaitoksissa viitetapa ja sen yksityiskohdat vaihtelevat oppiaineen ja oppilaitoksen mukaan. Käytä sitä, jonka kurssi tai ohjaaja vaatii. Yleisiä ovat nimi–vuosi-tyyppiset viitteet (kuten yllä), numeroidut viitteet ja alaviitteet. Lähdeluettelon muotoilussa auttaa lähdeviitegeneraattori, mutta tarkista tulos aina oman ohjeesi mukaan.

Mistä tunnistaa hyvän parafraasin?

Hyvä parafraasi täyttää nämä ehdot:

1. Merkitys säilyy. Mitään ei ole lisätty, poistettu tai vääristetty.
2. Rakenne on oma. Virkkeen aihe, järjestys ja sivulauseet ovat erilaisia kuin lähteessä.
3. Termit pysyvät. Vakiintuneita termejä, kuten oppimisstrategia tai tutkimusetiikka, ei yritetä korvata. Niitä ei voi parafrasoida, ja niiden toisto on sallittua.
4. Lähde on mainittu. Viite on lähellä parafraasia, ei vasta kappaleen lopussa, jos kappaleessa on useita lähteitä.
5. Sävy on oma. Teksti sopii muun työn tyyliin.

Jos haluat harjoitella menetelmää askel askeleelta, katso opas Miten parafrasoida tekstiä.

Parafraasin eri nimiä suomessa

Opiskelija kohtaa saman asian monella nimellä, ja se aiheuttaa sekaannusta:

• Parafrasointi on toiminta, parafraasi sen tulos.
• Omin sanoin ilmaiseminen on arkikielinen ja opetuksessa yleinen tapa sanoa sama.
• Epäsuora lainaus tarkoittaa tavallisesti samaa kuin parafraasi: lähteen sisältö ilman lainausmerkkejä mutta viitteellä.
• Uudelleenmuotoilu on arkisempi sana, jota käytetään myös työkaluista, kuten tekstin uudelleenmuotoilusta.
• Referointi viittaa lähteen selostamiseen; referaatti on sen tulos.

Sana taipuu säännöllisesti: parafraasin, parafraasia, parafraaseja. Jos haluat varmistaa taivutuksen tai sanan merkityksen, käytä sanakirjahakua ja tarkista normit Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista.

Parafraasi eri tilanteissa

Opinnäytetyö ja kurssitehtävä. Parafraasi on tavallisin tapa käyttää lähteitä, koska sitaatteja suositaan vain silloin, kun täsmällinen sanamuoto on olennainen, esimerkiksi laissa tai määritelmässä. Useimmissa töissä sitaatteja on harvoin.

Lukio ja tutkielma. Lukiolaiselle parafrasointi on usein ensimmäinen kerta, kun lähteen sisältö pitää kertoa omin sanoin ja merkitä lähde. Aloita lyhyestä kohdasta ja vertaa tulosta alkuperäiseen virke virkkeeltä.

Työelämä. Raportissa tai muistiossa parafrasoit usein toisen ihmisen sanoman, esimerkiksi asiakkaan palautteen tai kokouksen päätöksen. Viite on silloin lähteen nimeäminen ("Asiakkaan mukaan…") ja päivämäärä.

Uutiset ja verkkosisältö. Verkossa julkaistun jutun kirjoittaminen toisen jutun pohjalta ilman viitettä on ongelmallista tekijänoikeuden ja hyvän tavan kannalta, vaikka sanat olisi vaihdettu. Mainitse lähde ja linkitä siihen.

Milloin työkalu auttaa ja milloin se piilottaa ymmärtämättömyyden?

Tekstin uudelleenmuotoilu tarjoaa seitsemän tilaa: Vakio, Muodollinen, Rento, Akateeminen, Luova, Lyhennä ja Pidennä. Yhdellä ajolla käsitellään enintään 6 000 merkkiä. Työkalu on tekoälyyn perustuva, ja se voi antaa ehdotuksen siitä, miten virkkeen voi sanoa toisin.

Työkalu auttaa, kun:

• sinulla on oma luonnos, joka kuulostaa kankealta
• haluat nähdä vaihtoehtoisia rakenteita ja valita parhaan
• tarvitset saman sisällön muodollisempana tai rennompana

Työkalu ei auta, kun:

• et ole ymmärtänyt lähdettä. Tuloksen oikeellisuutta ei voi arvioida, jos et tiedä, mitä alkuperäinen tarkoittaa.
• lähteessä on lukuja, nimiä tai termejä. Tarkista aina, että ne ovat säilyneet.
• haluat välttää viitteen. Uudelleenmuotoilu ei poista tarvetta merkitä lähde, eikä se takaa, ettei tekstiä tunnisteta samankaltaiseksi.

Tuloksen merkitys voi myös kulkea sivuun. Tekoäly voi pehmentää väitettä ("on todistettu" muuttuu muotoon "voi olla") tai vahvistaa sitä. Lue siksi tulos lähdettä vasten. Jos kurssi rajoittaa tekoälyn käyttöä, noudata rajausta. Valmiin tekstin voit tarkistaa kieliopin tarkistuksella ja plagioinnin tarkistuksella; molemmat antavat arvion, ei lopullista tuomiota.

Lisää esimerkkejä eri teksteistä

Parafraasi näyttää erilaiselta eri teksteissä. Kolme keksittyä esimerkkiä auttaa hahmottamaan eroa.

Tutkimusteksti. Lähde: Haastatelluista suurin osa kertoi, että etäopiskelu lisäsi yksinäisyyden kokemusta, vaikka se helpotti aikataulujen yhteensovittamista. Parafraasi: Etäopiskelu helpotti aikataulujen sovittamista yhteen, mutta haastateltavien enemmistön mielestä se myös lisäsi yksinäisyyttä (lähde, vuosi).

Parafraasissa on säilytetty molemmat puolet: hyöty ja haitta. Huono parafraasi mainitsisi vain yksinäisyyden, ja lukija saisi virheellisen kuvan lähteestä.

Uutisteksti. Lähde: Kaupunginhallitus päätti tiistaina myöntää rahoituksen uudelle pyörätielle, jonka rakentaminen alkaa ensi keväänä. Parafraasi: Uuden pyörätien rakentaminen alkaa ensi keväänä, sillä kaupunginhallitus hyväksyi sen rahoituksen tiistaina (lähde ja päivämäärä).

Päivämäärä ja päättäjä ovat tässä olennaisia tietoja, joita ei saa pudottaa pois.

Työelämän teksti. Lähde: Asiakas toivoi, että toimitusaikaa lyhennetään viikolla, ja oli valmis maksamaan siitä lisähinnan. Parafraasi: Asiakas pyysi viikkoa nopeampaa toimitusta ja suostui maksamaan nopeutuksesta erikseen.

Rakenne on yksinkertaistunut ja asiasisältö pysynyt ennallaan.

Miten suomen kieli vaikuttaa parafrasointiin?

Suomen sananjärjestys on vapaa, joten lauseen voi aloittaa eri asialla ilman että se muuttuu kieliopillisesti vääräksi. Se on tehokas keino: nosta lauseen alkuun se, mikä lähteessä oli lopussa. Toinen keino on vaihtaa verbin muotoa tai rakennetta, esimerkiksi tehdä sivulauseesta partisiippirakenne (kun tutkijat olivat koonneet aineiston → aineiston koottuaan tutkijat). Kolmas keino on vaihtaa sijamuotoa ja sen mukana koko lauseen näkökulmaa.

Samalla taivutus on ansa. Kun vaihdat sanan, myös sen sijamuoto, luku ja liittyvät sanat täytyy sovittaa, ja virheet ovat tavallisia: tutkimuksen tulokset osoittaa on kongruenssivirhe, oikein on osoittavat (tai tutkimuksen tulos osoittaa). Tarkista valmis teksti aina uudelleen: lue se ääneen, katso että subjekti ja predikaatti täsmäävät luvussa ja että kaikki sijamuodot ovat paikallaan. Yhdyssanojen kirjoitusasuun tulee helposti virheitä, kun muutat lausetta, ja myös pilkut siirtyvät uuden rakenteen mukana. Yhdyssanoihin auttaa opas Yhdyssanat ja erikseen kirjoittaminen.

Yleisimmät virheet

1. Vain synonyymien vaihtaminen. Rakenne paljastaa lähteen.
2. Lähteen unohtaminen. Oma muotoilu ei poista viitteen tarvetta.
3. Merkityksen muuttuminen. Pieni sana, kuten usein, aina tai joskus, voi muuttaa väitteen vahvuuden.
4. Lainausmerkkien puuttuminen yksittäisistä lainatuista ilmauksista. Jos säilytät lähteen poikkeuksellisen ilmauksen, laita se lainausmerkkeihin.
5. Liian pitkä peräkkäinen parafraasi samasta lähteestä. Jos koko kappale on yhden lähteen uudelleenkirjoitus, teksti ei sisällä omaa analyysiä. Yhdistä lähteitä ja lisää oma päätelmä.

Harjoitus ja mallivastaus

Kokeile itse. Alla on keksitty lähdevirke:

Lähde (keksitty): Työpaikoilla, joilla kokouksiin varataan etukäteen selkeä asialista, kokoukset päättyvät keskimäärin nopeammin ja päätökset jäävät paremmin voimaan.

Sulje lähde mielessäsi ja kirjoita ajatus yhdellä virkkeellä. Yksi mahdollinen vastaus on: Kun kokouksen asialista on tiedossa ennalta, kokous sujuu nopeammin ja päätöksistä pidetään kiinni paremmin (lähde, vuosi). Toinen on: Ennakkoon jaettu asialista tekee kokouksista lyhyempiä ja päätöksistä sitovampia (lähde, vuosi). Molemmat ovat hyväksyttäviä, koska rakenne on eri kuin lähteessä ja merkitys sama. Huomaa, että sana keskimäärin kuuluu lähteen väitteeseen. Se kertoo, että kyse on yleisestä suuntauksesta eikä aina toteutuvasta säännöstä, joten hyvä parafraasi ei saa muuttaa sitä ehdottomaksi väitteeksi.

Vertaa tulostasi kolmella kysymyksellä: onko kaikki lähteen asiat mukana, onko jotain lisätty ja kuulostaako virke omalta? Jos vastaus johonkin on kielteinen, kirjoita virke uudelleen. Kun harjoittelet, kokeile samaa kolmelle eri tyyppiselle tekstille: tutkimustekstille, uutiselle ja työelämän viestille. Näin huomaat, että paras tapa muuttaa rakennetta riippuu tekstilajista.

Jos käytät apuna uudelleenmuotoilutyökalua, tee harjoitus ensin ilman sitä ja vertaa vasta sitten. Silloin näet, mitä työkalu teki toisin, ja opit samalla valitsemaan paremman vaihtoehdon.

Tarkistuslista

• Kerroinko ajatuksen omilla sanoillani ja omalla rakenteellani?
• Onko merkitys sama kuin lähteessä, myös väitteen vahvuus?
• Ovatko termit, luvut ja nimet ennallaan?
• Onko lähde merkitty tekstiin ja lähdeluetteloon?
• Onko lainattu ilmaus lainausmerkeissä?
• Onko lopputulos kieliopillisesti ja oikeinkirjoituksen osalta kunnossa?

← Kaikki oppaat