Mitä on plagiointi? Määritelmä, lajit, esimerkit ja seuraukset

Plagiointi eli luvaton lainaaminen on toisen tekemän tekstin, ajatuksen tai aineiston esittämistä omanaan ilman asianmukaista lähdeviitettä. Se ei vaadi sanasta sanaan kopioimista: myös lähteettä jätetty parafraasi ja käännös voivat olla plagiointia. Oppaassa erotellaan sitaatti, parafraasi ja omaplagiointi esimerkein, kerrotaan seurauksista ja siitä, mitä plagioinnin tarkistus hakee ja mitä ei.

Mitä plagiointi on lyhyesti?

Plagiointi tarkoittaa toisen ihmisen kirjoittaman tekstin, ajatuksen, tuloksen tai aineiston esittämistä omana työnään ilman asianmukaista lähteen mainintaa. Suomessa sanasta käytetään myös ilmauksia luvaton lainaaminen ja ideoiden anastaminen. Olennaista ei ole, kuinka suuri osa tekstistä on lainattua tai onko lainaaminen tahallista, vaan se, saako lukija väärän kuvan siitä, kenen työstä on kyse.

Tutkimusmaailmassa kysymys kuuluu hyvän tieteellisen käytännön piiriin. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on julkaissut ohjeen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK-ohje 2023) ja ylläpitää HTK-sivustoa. Ohjeen mukaan hyvän tieteellisen käytännön laiminlyönti voi johtaa loukkausepäilyyn ja sen tutkintaan, ja epäilyt ilmoitetaan tutkimusorganisaation johtajalle. Tarkat määritelmät ja luokittelut kannattaa lukea suoraan ohjeesta, koska tässä oppaassa niitä ei lainata sanasta sanaan. Opiskelijan arjessa sama periaate näkyy oppilaitoksen omissa ohjeissa vilpistä ja lähteiden käytöstä.

Plagioinnin lajit esimerkein

Seuraavat esimerkit ovat keksittyjä. Oletetaan, että lähteessä lukee: Kansalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon on viime vuosina heikentynyt erityisesti nuorten keskuudessa (Esimerkki 2024, 31).

Jaottelut vaihtelevat oppaasta toiseen, ja eri laitokset käyttävät eri termejä. Pohjimmiltaan jokaisessa kohdassa on sama kysymys: onko lukijalle selvää, mikä on sinun ja mikä muiden?

Sitaatti, parafraasi ja omaplagiointi: mikä on sallittua?

Sitaatti on sanasta sanaan lainattu kohta. Se merkitään lainausmerkeillä (tai pidempänä lohkositeerauksena) ja lähdeviitteellä, yleensä sivunumeroineen. Sitaatti on sallittu, kun sanamuoto on olennainen. Opinnäytteessä sitaatteja kannattaa käyttää säästeliäästi.

Parafraasi on ajatuksen kertominen omin sanoin ja omalla lauserakenteella. Myös se vaatii lähdeviitteen. Käytännön ohjeet ja esimerkit löytyvät oppaasta Miten parafrasoida tekstiä omin sanoin.

Omaplagiointi tarkoittaa omien aiempien töiden uudelleenkäyttöä ilmoittamatta. Esimerkiksi kandin kappale ei voi siirtyä sellaisenaan graduun ilman viitettä edelliseen työhön, jos oppilaitoksen ohje ei muuta sano. Kysy ohjaajalta, mikä on sallittua. Monessa laitoksessa oman tekstin käyttö on mahdollista, kun se ilmoitetaan.

Yleistieto ei vaadi viitettä, jos se on yleisesti tunnettua ja useissa lähteissä samana toistuvaa (esimerkiksi että Helsinki on Suomen pääkaupunki). Jos epäröit, merkitse lähde: ylimääräinen viite ei ole virhe, puuttuva voi olla.

Esimerkkejä eri oppilaitoksista ja töistä

Lukion tutkielma. Lukiolainen kirjoittaa tutkielmaa ja kopioi kolme virkettä verkkosivulta, vaihtaa muutaman sanan ja jättää lähteen kirjaamatta. Tämä on tavallinen alkuvaiheen virhe. Oppiminen on tässä tärkeämpää kuin rangaistus, mutta ohjaaja voi silti puuttua.

Kandidaatintutkielma. Opiskelija yhdistää kahden tutkimuksen kappaleita lähdekatsaukseen, muuttaa sanamuotoja ja viittaa vain toiseen. Tämä on mosaiikkitekstausta. Jos vain toinen lähde on merkitty, lukija luulee toisen ajatuksen olevan opiskelijan oma.

Pro gradu. Opiskelija käyttää aiempaa seminaarityötään graduun ilmoittamatta. Tämä on omaplagiointia. Lisäksi gradun ohjaaja voi katsoa, että aineisto on tarkoitettu pelkästään tähän työhön.

Työelämä. Konsultin raportissa on kappaleita toisen yrityksen selvityksestä ilman lähdettä. Tämän seuraukset voivat olla tekijänoikeudellisia ja maineeseen liittyviä, ei vain akateemisia.

Miten korkeakoulut käsittelevät epäilyjä

Käytännöt vaihtelevat oppilaitoksittain, joten kannattaa lukea oman oppilaitoksesi ohje vilpistä ja plagioinnista. Yleisesti ottaen prosessi etenee suunnilleen näin:

1. Epäily herää. Ohjaaja, arvioija tai tekstinvertailujärjestelmän raportti herättää epäilyn.
2. Raportti tulkitaan. Tekstinvertailujärjestelmä näyttää kohdat, jotka ovat samanlaisia muiden tekstien kanssa. Raportti ei yksin ratkaise mitään: ihminen arvioi, onko kyse sallitusta sitaatista, lähdeluettelosta vai plagioinnista.
3. Opiskelijaa kuullaan. Opiskelijalla on oikeus selittää, miten teksti on syntynyt.
4. Ratkaisu. Seuraus riippuu tapauksesta ja oppilaitoksen säännöistä. Se voi olla huomautus, työn hylkääminen tai uusiminen, tai vakavammissa tapauksissa kurinpitomenettely.

Tutkijoiden kohdalla epäillyn hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen käsittelystä ohjeistaa TENKin HTK-ohje. Älä oleta tietäväsi seurauksia ennalta, koska ne määräytyvät oppilaitoksen omien käytäntöjen mukaan.

Miten plagioinnin välttää

• Merkitse lähde heti. Kirjoita viite muistiinpanoihin samalla, kun kirjoitat lainauksen tai parafraasin.
• Erota omat ja lainatut muistiinpanot. Käytä muistiinpanoissa erilaista väriä tai merkintää lainatuille kohdille.
• Parafrasoi lähde suljettuna. Näin et kopioi rakennetta huomaamattasi.
• Käytä sitaattia, kun sanamuoto on olennainen. Lainausmerkit ja sivunumero.
• Viittaa alkuperäiseen lähteeseen. Jos käytät toissijaista lähdettä, kerro se.
• Ilmoita oman työn uudelleenkäyttö. Kysy ohjaajalta.
• Tarkista lähdeluettelo. Jokainen tekstissä oleva viite on luettelossa, ja jokainen luettelon lähde on tekstissä. Lähdeviitegeneraattori auttaa muotoilemaan viitteet APA 7-, MLA 9-, Chicago-, Harvard- tai IEEE-tyylillä; tarkista, mitä tyyliä oma oppilaitoksesi vaatii.

Mitä AdeptWriten plagioinnin tarkistus tekee ja mitä ei

Plagioinnin tarkistus on tarkoitettu oman luonnoksesi itsetarkistukseen ennen palautusta. Se toimii näin:

• Teksti saa olla vähintään 30 sanaa ja enintään 6 000 merkkiä kerrallaan.
• Työkalu poimii tekstistäsi 4–8 erottuvaa lausetta tai lauseenosaa ja hakee niitä lähteistä. Vain nämä lyhyet jaksot lähtevät selaimestasi, ei koko teksti.
• Avoimet lähteet -tilassa haetaan suomenkielistä Wikipediaa ja Wikisourcea, Internet Archiven kokotekstihakua, Europe PMC:tä ja DOAJ:ia. Englanninkielinen akateeminen teksti voi mennä lisäksi arXiviin. Verkkohakutila on käytössä vain, kun palvelu on ottanut sen käyttöön.
• Tulos näyttää osuuden eli täsmäävät sanat jaettuna kaikilla sanoilla, löytyneet kohdat ja lähteet sekä sen, mitä lähteitä haettiin ja mitkä jäivät väliin.

Mitä se ei tee: se ei hae oppilaitosten palautusjärjestelmien arkistoja, aiempia opiskelijatöitä, suljettuja tietokantoja tai maksullisia lehtiä, eikä se tarkista koko verkkoa. Tulos 0 % tarkoittaa vain, ettei päällekkäisyyttä löytynyt haetuista lähteistä. Se ei todista tekstin olevan alkuperäinen, eikä työkalu ole sama kuin oppilaitoksesi järjestelmä. Älä käytä sitä tuloksen takuuna.

Jos epäilet, että teksti on tekoälyn kirjoittama, tekoälytunnistin antaa arvion, joka on suuntaa antava eikä todiste. Sitä ei pidä käyttää ainoana perusteena ketään vastaan.

Miksi lähteiden merkitseminen on muutakin kuin sääntö

Lähdeviite ei ole pelkkä muodollisuus. Se antaa kunnian alkuperäiselle tekijälle, antaa lukijalle mahdollisuuden tarkistaa väitteesi ja näyttää, mihin aiempaan tutkimukseen oma työsi nojaa. Hyvin viitattu teksti on uskottavampi, koska väitteiden tueksi on osoitettu perusteet. Kun viittaat, osoitat samalla, että tunnet alasi keskustelun. Siksi viitteiden merkitseminen kuuluu osaamiseen, jota opinnoissa harjoitellaan, eikä se ole vain varotoimi rangaistuksen välttämiseksi.

Tekoäly ja plagiointi

Tekoälyllä tuotettu teksti tuo uuden kysymyksen: kenen työtä se on? Monet oppilaitokset ovat antaneet omat ohjeensa siitä, milloin tekoälyn käyttö on sallittua ja miten se pitää ilmoittaa. Sääntö on yleensä yksinkertainen: jos oppilaitoksesi ohje vaatii ilmoittamaan käytön tai kieltää sen, noudata ohjetta. Tekoälyn tuottama teksti voi myös sisältää virheellisiä tai keksittyjä lähteitä, joten jokainen viite pitää tarkistaa itse alkuperäisestä lähteestä. Lähteen keksiminen on vakava virhe, vaikka sen olisi tuottanut työkalu eikä sinä.

Mitä tehdä, jos sinua epäillään plagioinnista

1. Pysy rauhallisena ja lue ohje. Oppilaitoksen ohje kertoo, miten asia käsitellään.
2. Kerää aineisto. Muistiinpanot, luonnosversiot ja lähdeluettelot osoittavat, miten teksti on syntynyt.
3. Vastaa asiallisesti. Selitä, mitä teit ja mistä virhe johtui. Älä kiellä sitä, mikä on ilmeistä.
4. Kysy tukea. Opiskelijakunta ja oppilaitoksen opintoneuvonta voivat neuvoa menettelyssä.

Jos virhe oli aitoa huolimattomuutta, usein paras tapa on tunnustaa se heti ja korjata teksti. Ennaltaehkäisy on kuitenkin helpompaa: pidä lähdeluettelo ajan tasalla jo kirjoittaessasi.

Käännösplagiointi suomalaisessa kontekstissa

Suomessa moni opiskelija lukee lähteitä englanniksi ja kirjoittaa työnsä suomeksi. Silloin houkutus on kääntää kappale suoraan ja jättää viite pois, koska teksti "on jo eri kielellä". Se on silti toisen työtä omana. Suomenkielisessä tekstissä käännösplagiointi voi olla vaikeampi tunnistaa kuin saman kielen kopio, mutta sen arviointi ei riipu tunnistettavuudesta vaan siitä, onko lähde mainittu. Merkitse alkuperäinen lähde ja kerro tarvittaessa, että käännös on oma.

Yleisimmät väärinkäsitykset

"Jos vaihdan sanat, se ei ole plagiointia." Se on, jos rakenne ja ajatus ovat lähteen ja lähdettä ei mainita.

"Verkosta löytyvä teksti on vapaata." Ei ole. Verkossa julkaistu teksti on yleensä tekijänoikeuden suojaama, ja lähde on mainittava joka tapauksessa.

"Plagiointi on vain tahallista." Ei. Huolimattomuus voi olla seurauksiltaan samanlaista, vaikka tahallisuus voidaan ottaa huomioon arvioinnissa. Siksi viitteet kannattaa merkitä jo muistiinpanovaiheessa.

"Samankaltaisuusprosentti kertoo plagioinnin." Ei. Raportissa näkyvät myös sitaatit ja lähdeluettelo, ja plagiointi voi jäädä raportista pois, jos lähde ei ole järjestelmän tietokannassa. Tulkinta vaatii ihmisen.

"Oman tekstin käyttö uudelleen on aina sallittua." Ei. Se on useimmiten sallittua vain ilmoitettuna ja ohjaajan luvalla.

Tarkistuslista ennen palautusta

• ☐ Jokaisella lainauksella, parafraasilla ja luvulla on lähdeviite.
• ☐ Sitaatit ovat lainausmerkeissä.
• ☐ Lähdeluettelo ja tekstiviitteet vastaavat toisiaan.
• ☐ Olen lukenut lähteen enkä vain toissijaista kuvausta siitä.
• ☐ Oman aiemman työn käyttö on ilmoitettu.
• ☐ Tekoälyn käyttö on kerrottu oppilaitoksen ohjeen mukaan.
• ☐ Olen ajanut luonnoksen itsetarkistuksena plagioinnin tarkistuksen läpi ja käynyt osumat läpi.

Lisää lukemista: Miten tekoälytunnistimet toimivat ja Mitä on parafraasi.

← Kaikki oppaat