Tiivistelmän kirjoittaminen: vaiheet, esimerkki ja ero referaattiin ja abstraktiin

Tiivistelmä kirjoitetaan lukemalla teksti, poimimalla jokaisesta osasta yksi pääajatus, kirjoittamalla ne omin sanoin yhtenäiseksi tekstiksi ja karsimalla esimerkit ja toisto. Tavallinen pituus on noin viidesosa lähteestä, mutta ohje voi vaatia muuta. Referaatti kertoo lähteen sisällön laajemmin, abstrakti kuuluu tutkimukseen. Tässä oppaassa on esimerkki kolmella pituudella ja tarkistuslista.

Lyhyt vastaus: miten tiivistelmä kirjoitetaan?

Tiivistelmä on lyhyt, omin sanoin kirjoitettu esitys lähteen tärkeimmistä asioista. Sen kirjoittaminen sujuu viidellä vaiheella:

1. Lue koko teksti ensin läpi ilman muistiinpanoja ja selvitä, mistä siinä on kyse.
2. Jaa teksti osiin otsikoiden, kappaleiden tai ajatuskokonaisuuksien mukaan.
3. Kirjoita jokaisesta osasta yksi virke, jossa on osan pääasia. Esimerkit, kuvaukset ja toisto jäävät pois.
4. Yhdistä virkkeet sujuvaksi tekstiksi ja lisää sidossanat, jotka näyttävät ajatusten suhteet: koska, siksi, toisaalta, lopuksi.
5. Vertaa lähteeseen: onko jokin tärkeä asia jäänyt pois, onko mukana jotain, mitä lähteessä ei sanota, ja onko luvut ja nimet kirjoitettu oikein.

Tiivistelmässä ei ole omaa mielipidettä, uusia asioita eikä pitkiä lainauksia. Se kertoo sen, mitä lähde sanoo, lyhyemmin ja omilla sanoillasi. Koska tiivistelmä perustuu toisen tekstiin, lähde mainitaan siinäkin.

Tiivistelmä, referaatti ja abstrakti: mitä eroa on?

Suomessa nämä kolme sanaa sekoittuvat helposti, koska ne kaikki lyhentävät tekstiä. Ero on siinä, kuka kirjoittaa, mitä varten ja kuinka laajasti.

Käytännössä kurssin ohje ratkaisee, mitä tarkoitetaan. Sana tiivistelmä voi tarkoittaa sitä, mitä tässä oppaassa kutsutaan abstraktiksi: opinnäytetyön alussa oleva tiivistelmä on usein juuri työn kirjoittajan oma kuvaus omasta työstään. Jos ohjeessa on sanamäärä, rakenne tai otsikkorivi, noudata sitä ensin. Abstraktin kirjoittamiseen on abstraktin kirjoittaja, ja parafraasin ja sitaatin eroista kerrotaan oppaassa Mitä on parafraasi.

Kuinka pitkä tiivistelmän pitää olla?

Yleistä ohjetta ei ole, mutta kohtuullinen lähtökohta on noin viidesosa alkuperäisestä, kun lähde on esimerkiksi lehtiartikkeli tai luentomateriaali. Tämä on kokemussääntö eikä virallinen normi. Aina tärkeämpää on, mitä tehtävänanto sanoo. Esimerkki eri tilanteista:

• Muistiinpano luennolta tai artikkelista: 3–6 virkettä tai lista pääkohdista.
• Kurssin lukutehtävä: yleensä yksi tai kaksi kappaletta, ellei ohje anna sanamäärää.
• Työelämän muistio tai kokouksen yhteenveto: yksi lyhyt kappale ja sen alla päätökset ja vastuuhenkilöt.
• Opinnäytetyön tiivistelmä: oppilaitoksen ohjeen mukainen pituus. Ohje kertoo yleensä merkki- tai sanamäärän ja kielet.

Jos pituutta ei ole annettu, valitse pituus lukijan mukaan. Kiireinen lukija haluaa yhden virkkeen, perehtyvä lukija kappaleen.

Esimerkki: sama teksti kolmella pituudella

Seuraava lähdeteksti on keksitty esimerkki uutismaisesta tekstistä. Se ei ole todellinen uutinen eikä sisällä todellisia lukuja.

Lähde: Pienet kunnat ovat alkaneet siirtää kirjastopalveluitaan osittain omatoimikirjastoiksi. Omatoimikirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin ilman henkilökuntaa, ja asiakas kirjautuu sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Kunnat perustelevat ratkaisua sillä, että aukioloaikoja saadaan pidennettyä ilman, että henkilöstökulut kasvavat. Kriitikot huomauttavat kuitenkin, että lapset ja ikäihmiset jäävät vaille neuvontaa, jota he kipeimmin tarvitsevat. Jotkin kunnat ovat vastanneet tähän pitämällä henkilökuntaa paikalla ruuhka-aikoina ja järjestämällä erikseen opastuspäiviä. Kokemukset ovat toistaiseksi vaihtelevia, ja kunnat seuraavat käyttäjämääriä ennen kuin tekevät pysyviä päätöksiä.

Yksi virke

Pienet kunnat laajentavat kirjastojen aukioloaikoja omatoimikirjastoilla, mutta neuvonnan väheneminen huolestuttaa, joten osa kunnista on lisännyt opastusta.

Yhden virkkeen versio kertoo, mitä tapahtuu, miksi ja mikä on pääongelma. Yksityiskohdat, kuten kirjastokortti ja tunnusluku, jäävät pois.

Lyhyt kappale

Pienet kunnat ottavat kirjastoissa käyttöön omatoimiajan, jolloin kirjasto on auki ilman henkilökuntaa. Kunnat haluavat näin pidentää aukioloaikoja kuluja lisäämättä. Kriitikoiden mukaan lapset ja ikäihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa neuvontaa, minkä vuoksi joissakin kunnissa henkilökunta on paikalla ruuhka-aikoina ja opastuspäiviä järjestetään erikseen. Kokemukset vaihtelevat, ja kunnat seuraavat käyttöä ennen pysyviä päätöksiä.

Kappale säilyttää lähteen rakenteen: syy, kritiikki, vastatoimi ja tilanne nyt. Siinä on noin kolmannes lähteen sanoista, ja jokainen virke vastaa yhtä lähteen kohtaa.

Pääkohdat

• Omatoimikirjasto on auki ilman henkilökuntaa, ja käyttäjä kirjautuu kortilla ja tunnusluvulla.
• Kunnat saavat pidemmät aukioloajat ilman henkilöstökulujen kasvua.
• Kritiikki: lapset ja ikäihmiset eivät saa neuvontaa.
• Vastatoimet: henkilökunta ruuhka-aikoina ja erilliset opastuspäivät.
• Kokemukset vaihtelevat, päätökset odottavat käyttäjämääriä.

Lista sopii muistiinpanoihin ja kokouksen yhteenvetoon. Kurssitehtävässä se ei yleensä riitä, koska lista ei näytä ajatusten välisiä yhteyksiä.

Mitä tiivistelmästä jätetään pois?

Kun karsit, kysy jokaisesta virkkeestä: muuttuuko lähteen pääviesti, jos tämä puuttuu? Jos ei muutu, virke voi pois. Yleensä pois jäävät:

• esimerkit ja kuvaukset, jos pelkkä yleisväite riittää
• toisto, jossa sama asia sanotaan kahdella tavalla
• sivuhuomautukset ja taustatieto, jonka lukija jo tuntee
• kirjoittajan retoriset kysymykset ja tehokeinot
• tarkat sivuseikat, kuten välihuomautukset tai pitkät luettelot, jos ne eivät ole pääasia

Mukaan jäävät lähteen väite tai päätelmä, tärkeimmät perustelut, luvut ja nimet, joita ilman asia muuttuisi, sekä lopputulos.

Yleisimmät virheet

1. Kopioit virkkeitä sellaisenaan. Jos lyhennät poistamalla sanoja, mutta rakenne pysyy samana, tiivistelmä on kevyesti muokattu lainaus. Muotoile virke uudelleen. Siihen auttaa opas Miten parafrasoida tekstiä.
2. Lisäät oman mielipiteesi. Tiivistelmässä ei arvioida lähdettä. Jos ohje pyytää arviota, kirjoita se erilliseen kappaleeseen.
3. Muutat painotuksen. Jos lähde kertoo kolmesta syystä ja tärkein on ensimmäinen, älä nosta kolmatta pääasiaksi.
4. Unohdat lähdeviitteen. Tiivistelmäkin on toisen ajatusten esittämistä, joten lähde mainitaan. Jos teet lähdeluettelon, lähdeviitegeneraattori auttaa viitteen muotoilussa; tarkista tulos oppilaitoksesi ohjetta vasten.
5. Tiivistät liikaa. Jos tulos on niin lyhyt, ettei lukija ymmärrä siitä asiaa, lisää yksi virke tai kaksi.
6. Epäselvät viittaukset. Virke "Tämä aiheuttaa ongelmia" ei toimi, jos lukija ei tiedä, mikä on tämä. Nimeä asia uudelleen.

Suomen kielen erityispiirteet tiivistämisessä

Suomessa tiivistelmän kirjoittaminen on monessa kohdassa helpompaa kuin englanniksi, koska kieli kestää tiiviitä rakenteita. Kolme keinoa kannattaa tuntea.

Nominaalistaminen. Verbistä tehdään nimisana: Kunnat päättivät lopettaa palvelun, koska käyttäjiä oli vähän muuttuu muotoon Kunnat lopettivat palvelun vähäisten käyttäjämäärien vuoksi. Rakenne on tiivis, mutta älä käytä sitä liikaa, sillä pitkä nominaalirakenne tekee tekstistä kankean.

Partisiippirakenteet ja lyhennetyt sivulauseet. Kriitikot, jotka huomauttavat, että neuvonta vähenee voi olla neuvonnan vähenemistä pelkäävät kriitikot. Samalla sivulause häviää ja pilkkuja tarvitaan vähemmän. Pilkutuksen tarkistamiseen on oma opas: Pilkkusäännöt suomessa.

Yhdyssanat. Pitkä sanaliitto voi lyhentyä yhdyssanaksi: kirjaston aukioloajat, henkilöstön kulut → henkilöstökulut. Yhdyssanan rajoista kysy tarvittaessa Yhdyssanat ja erikseen kirjoittaminen -oppaasta. Suomen yleiskielen suositukset löytyvät Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista.

Pidä myös aikamuoto ja näkökulma yhtenäisinä. Tiivistelmä kirjoitetaan yleensä preesensissä (kirjoittaja esittää) tai imperfektissä (kirjoittaja esitti), mutta ei vuorotellen. Jos tiivistät vieraskielisen lähteen, kirjoita suomeksi omin sanoin äläkä käännä virkkeitä yksi kerrallaan.

Tiivistäminen eri tilanteissa

Luento ja oppimispäiväkirja. Luennolla ei ehdi kirjoittaa kaikkea. Kirjaa ylös käsitteet, väitteet ja esimerkkien tarkoitus, ja kirjoita tiivistelmä viimeistään samana päivänä, kun asia on vielä tuoreessa muistissa. Oppimispäiväkirjassa tiivistelmän jälkeen on tilaa omalle pohdinnalle: mitä opin, mikä jäi epäselväksi ja miten asia liittyy aiempaan. Pidä tiivistelmä ja oma pohdinta erillään, jotta lukija näkee, kumpi on lähteen ja kumpi sinun ajatustasi.

Kirjallisuustentti ja lukupiiri. Kirjan tai artikkelin referaatissa on tapana kertoa, mistä lähde kertoo, mitä sen kirjoittaja väittää ja millä perusteilla. Pelkkä sisältöluettelo ei riitä, koska tarkoitus on osoittaa, että olet ymmärtänyt argumentin. Käytä ilmauksia kuten kirjoittaja esittää, hänen mukaansa ja perusteluna hän käyttää, mutta vaihtele niitä.

Työelämä. Kokouksen yhteenveto on tiivistelmä, jossa tärkeintä ovat päätökset, vastuuhenkilöt ja määräajat. Aloita aina tuloksesta: Hankinta siirtyy syyskuuhun, ja Maija selvittää uuden toimittajan hinnan perjantaihin mennessä. Taustakeskustelu voi jäädä pois. Jos viesti lähetetään sähköpostina, muista sävy ja puhuttelu, joista kerrotaan oppaassa Sinuttelu vai teitittely sähköpostissa.

Opinnäytetyön lähteet. Kun kirjoitat kirjallisuuskatsausta, tiivistä jokainen lähde ensin lyhyesti omaan muistiinpanotiedostoon: kuka kirjoitti, mitä tutki, mitä löysi ja mitä rajoituksia työssä oli. Näin sinun ei tarvitse palata alkuperäiseen lähteeseen joka kerta, ja tekstiin tulee valmiiksi omilla sanoilla kirjoitettua materiaalia. Kirjoita samaan muistiinpanoon sivunumerot, jotta viitteet ovat helppo lisätä myöhemmin.

Tarkistuslista ennen palautusta

• Onko kaikki pääasiat mukana, eikä mitään sellaista, mitä lähteessä ei sanota?
• Ovatko luvut, nimet ja vuosiluvut oikein?
• Onko teksti kirjoitettu omin sanoin ja omalla rakenteella?
• Onko lähde mainittu tekstissä ja lähdeluettelossa?
• Vastaako pituus tehtävänantoa?
• Onko teksti selkeää lukijalle, joka ei ole lukenut lähdettä?
• Ovatko pilkut, yhdyssanat ja isot kirjaimet kunnossa?

Miten AdeptWritein työkalut auttavat

Tekstin tiivistäjä kokoaa liitetystä tekstistä tiivistelmän kolmella tilalla: Pääkohdat (lista), Kappale (yhtenäinen teksti) ja Yksi virke. Yhdellä ajolla käsitellään enintään 6 000 merkkiä, joten pitkä artikkeli kannattaa tiivistää osissa. Työkalu on tekoälyyn perustuva, ja tulos on aina luonnos: se voi jättää pois jotain tärkeää tai painottaa väärin. Vertaa tulos lähteeseen samalla tavalla kuin omaa tekstiäsi. Jos kurssilla on tekoälyn käytöstä ohje, noudata sitä ja ilmoita käyttö vaaditulla tavalla.

Hyvä työtapa on kirjoittaa ensin oma tiivistelmä ja verrata sitä tiivistäjän tulokseen. Jos tiivistäjä nostaa esiin kohdan, jonka olit jättänyt pois, harkitse sen lisäämistä. Jos oma tekstisi on sujuvampi, pidä se. Valmiin tekstin sanamäärän näet sanalaskurilla ja kankeat virkkeet voit selkeyttää lauseiden selkeyttäjällä. Kun tiivistät oman tekstisi osaksi opinnäytetyötä, katso myös oppaat Mitä on plagiointi ja Johdannon kirjoittaminen.

Harjoitus

Valitse lyhyt lehtiartikkeli tai luentomateriaalin sivu. Kirjoita siitä ensin yksi virke, sitten viiden virkkeen kappale ja lopuksi kolmen kohdan lista. Jätä välillä tauko ja lue tulos ilman lähdettä: ymmärtääkö lukija asian? Jos ei, selvitä, mikä puuttuu. Tämä harjoitus opettaa valitsemaan olennaisen nopeammin kuin mikään sääntö.

Kun olet valmis, anna tiivistelmä toiselle ja pyydä häntä kertomaan, mistä lähde mielestään kertoo. Jos hänen vastauksensa vastaa lähteen pääasiaa, tiivistelmä toimii. Jos ei, kysy, mikä puuttui tai mikä hämmensi, ja korjaa juuri se kohta. Tämä kokeilu paljastaa nopeasti puutteet, joita et itse huomaa, koska tunnet lähteen jo.

← Kaikki oppaat